12.10 Tiedeleiri day 2
Kolmas aamu Genevessä alkoi samanmoisesti, kuin kaksi edellistäkin. Matka tramilla cerniin sujuu vikkelästi.
Sumukammio on siis alkeellinen hiukkasilmaisin. Se muodostetaan siten että on jotain alkoholia. Me käytimme isopropanolia. Otetaan kuivajäätä, metallilevy ja kupu. Metallilevy ja kupu kostutetaan isopropanolilla. Metallilevy laitetaan kuivajään päälle ja kupu siihen päälle. Kuvun sisään alkaa muodostua ylikylläistä höyryä jään ja alkoholin vaikutuksesta, josta voidaan havaita erilaisia hiukkasia. Me havaitsimme ainakin elektroneja ja alfa-hiukkasia.
Kuvassa on alfa-hiukkanen. Se on kaikista kookkain. Jos sumukammion ympärille loisi sählökentän olisi esimerkiksi elektronit helpompi havaita, koska heillä on varaus ja he alkaisivat taipua varauksen suuntaisesti.
Seuraavaksi pääsimme kuulemaan millaista on insinöörin elämä cernissä. Tämä luento osoitti jälleen, kuinka monen moisia tyyppejä cernissä työskentelee. Insinöörit Tommi Mikkola ja Antti Kolehmainen kertoivat miten uuden koevälineet syntyvät ja miten cernissä työskentely eroaa normaali yritysmaailmassa työskentelystä.
Pääsimme käymään myös konepajassa. Näimme käytännössä miten asiat toimivat.
Joutsenet olivat kauniita ja söpöä ja niitä oli älyttömän paljon. Eräs mies olisi halunnut ottaa joutsenen kotiin mukanaan. Ajatus oli hieman huvittava.
Ensimmäisenä päiväohjelmassa oli vuorossa sumukammion rakentaminen. Harri Toivonen opasti meitä siinä.
Sumukammio on siis alkeellinen hiukkasilmaisin. Se muodostetaan siten että on jotain alkoholia. Me käytimme isopropanolia. Otetaan kuivajäätä, metallilevy ja kupu. Metallilevy ja kupu kostutetaan isopropanolilla. Metallilevy laitetaan kuivajään päälle ja kupu siihen päälle. Kuvun sisään alkaa muodostua ylikylläistä höyryä jään ja alkoholin vaikutuksesta, josta voidaan havaita erilaisia hiukkasia. Me havaitsimme ainakin elektroneja ja alfa-hiukkasia.
Kuvassa on alfa-hiukkanen. Se on kaikista kookkain. Jos sumukammion ympärille loisi sählökentän olisi esimerkiksi elektronit helpompi havaita, koska heillä on varaus ja he alkaisivat taipua varauksen suuntaisesti.
Seuraavaksi pääsimme kuulemaan millaista on insinöörin elämä cernissä. Tämä luento osoitti jälleen, kuinka monen moisia tyyppejä cernissä työskentelee. Insinöörit Tommi Mikkola ja Antti Kolehmainen kertoivat miten uuden koevälineet syntyvät ja miten cernissä työskentely eroaa normaali yritysmaailmassa työskentelystä.
Pääsimme käymään myös konepajassa. Näimme käytännössä miten asiat toimivat.
Kuvan patsas on 3D-printattu. 3D-printtausta pyritään hyödyntämään cernissä kokajan enemmän ja enemmän.
Sitten oli vuorossa ruokailu. Kun aamiaisesta oli vierähtånyt tovi, maistui ruokakin.
Ruokailun jälkeen pääsimme kuulemaan LHC-kiihdyttimestä teoriassa. Tämän luennon meille piti Jaana Heikkilä. Kävimme läpi sitä mitä hiukkastörmäyksessä oikeastaan tapahtuu, miksi hiukkasfysiikan standardimalli ei ole täydellinen ja miksi pitää jatkaa uusien higgsin hiukkasien etsimistä, vaikka yksi löydettinkin jo ja nobeli on taskussa.
Siirryimme kiihdyttimistä hieman erilaiseen tutkimusalaan cernissä, nimittäin cloud-kokeeseen. Se tutkii sitä miten kosmiset taustasäteet vaikuttavat ilmakehän toimintaan. Taustasäteet luovat siis pilviä. Itselleni luennolta ei irronnut oikeastaan mitään uutta, koska olimme Miron kanssa tehneet esitelmän cloud-kokeesta ennen cerniin lähtöä. Muut kylläkin oppivat paljon uutta luennolta. Oli toki erittäin mielenkiintoista kuulla miten monenlaisia ihmisiä sen parissa työskentelee. Vain esimerkiksi cloud-kokeen parissa työskentelee biologeja, meteorologeja, metsätutkijoita yms.
Cloud-koe oli päivän viimeinen ohjelmanumero, jonka jälkeen suuntasimme Geneven keskustaan kaupunkisuunnistamaan.
Joutsenet olivat kauniita ja söpöä ja niitä oli älyttömän paljon. Eräs mies olisi halunnut ottaa joutsenen kotiin mukanaan. Ajatus oli hieman huvittava.
Kommentit
Lähetä kommentti